Vihreä lippu -projektin vaiheet
Vihreä lippu -projekti etenee tiettyjen vaiheiden kautta. Vaiheet ovat samat kaikille lippua tavoitteleville ja vaiheesta seuraavaan edetään samassa järjestyksessä jokaisessa projektissa. Viimeisen vaiheen eli lipun saamisen jälkeen siirrytään aina takaisin syklin alkuun. Vihreä lippu -vaiheet sisältävät useita elementtejä Vihreä lippu -kriteereistä.
|
 |
| 1. |
Projektin voi polkaista käyntiin heti ilmoittautumisen jälkeen. Aloitus tapahtuu luontevimmin kevät- tai syyslukukauden alussa. Ensimmäinen askel on ympäristöraadin perustaminen. Siinä tulee olla lapsia ja nuoria, opettajia ja muun henkilökunnan edustajia. Usein raadissa on mukana myös joku vanhemmista. Raati sitoutuu toimimaan koko projektin, yleensä yhden lu-kuvuoden ajan. Sen tehtävä on suunnitella, ohjata ja arvioida toimintaa. Raadille on annettava todellista päätösvaltaa, jotta raatilaiset motivoituvat toimintaan.
Ympäristöraadin lisäksi tarvitaan opettajista/varhaiskasvattajista ja henkilökunnan jäsenistä koostuva henkilökunnan tiimi, joka asettaa Vihreä lippu -toiminnan ympäristökasvatukselliset tavoitteet, tukee ympäristöraatia ja kantaa kokonaisvastuun projektista sekä Vihreä lippu -kriteereiden toteutumisesta. Ainakin osa tiimin jäsenistä on myös raadin jäseniä. Tiimin tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että tieto projektista kulkee opettajakunnan keskuudessa. Aikuisten ympäristötiimin on kuitenkin annettava ympäristöraadille päärooli ideoinnissa ja suunnittelussa.
|
| 2. |
Raadin ensimmäinen tehtävä on valita teema, johon halutaan alkavana lukuvuonna keskittyä. Teema auttaa luomaan eheän ja tuloksekkaan projektin, ja useamman projektin myötä teemoista alkaa hahmottua kokonaiskuva ympäristökysymyksistä.
Teema kannattaa valita yhteisten kiinnostuksen kohteiden tai ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Ensimmäiseen projektiin tulee valita jokin perusteemoista, joita ovat jätteiden vähentäminen, vesi ja energia.
|
| 3. |
Kun teema on valittu, tehdään alkukartoitus, jonka tarkoituksena on luoda todenmukainen käsitys lähtötilanteesta. Kartoituksessa tehdään mittauksia tai vähintään määrällisiä arvioita ympäristökuormituksesta koko yksikössä tai sen eri toiminnoissa. Esimerkiksi jäteteemassa selvitetään, paljonko ja mitä jätteitä syntyy, minkä toimintojen yhteydessä, mitä niistä lajitellaan ja miten lajittelu sujuu. Kartoituksessa selvitettään myös teemaan liittyvää tieto- ja osaamistasoa sekä arkikäytäntöjä. Kartoitus toistetaan samanlaisena projektin lopussa, jolloin voidaan vertailla saavutettuja tuloksia. |
| 4. |
Alkukartoituksen tulosten pohjalta asetetaan tavoitteet. Miten paljon ja millä keinoin ympäristökuormitusta vähennetään? Mitä tietoja, taitoja ja asenteita halutaan oppia? Henkilökunnan tiimi asettaa ympäristökasvatukselliset tavoitteet ja pohtii, miten teemaa voitaisiin sisällyttää eri aineiden opetukseen. |
| 5. |
Tavoitteiden perusteella suunnitellaan toiminta. Mitä käytännön toimenpiteitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii? Toiminta voi olla arjen toimintatapojen kehittämistä, teemapäiviä, tapahtumia, tiedotusta ilmoitustauluilla ja nettisivuilla, aamunavauksia, kerhoja, retkiä jne. Oppilaitoksissa teemaa tulisi käsitellä eri näkökulmista eri oppiaineissa. Tärkeintä toiminnassa on, että koko yhteisö pääsee osallistumaan ja että arkikäytäntöjä muutetaan ympäristöystävällisemmäksi. Toiminnassa pitää olla tiedollisia, taidollisia ja elämyksellisiä elementtejä.
Alkukartoituksen tulokset, projektin tavoitteet, sen suunnitelitu kesto ja toiminta kirjataan toimintasuunnitelmaan, joka lähetetään Suomen Ympäristökasvatuksen Seuraan sen lukukauden alussa, jolloin projekti käynnistyy. Toimintasuunnitelma tehdään internetistä löytyvälle lomakkeelle. Ohjeet suunnitelman laatimiseen ovat Vihreä lippu -kansiossa ja netissä. Suunnitelman on oltava perillä kevätlukukaudella viimeistään 15.3. tai syyslukukaudella 15.10. Noin kolmen viikon kuluessa saatte sähköpostissa palautteen. Palaute auttaa teitä tarvittaessa täydentämään toimintaanne niin, että teille voidaan myöntää Vihreä lippu.
|
| 6. |
Toiminta jatkuu säännöllisenä koko projektin ajan. Vähintään 80% talon väestä on mukana toiminnassa esimerkiksi oppitunneilla, arkikäytäntöjen toteuttajina tai tapahtumien osallistujina. Kouluissa vaaditaan lisäksi, että 10 % oppilaista toimii aktiivisesti raadissa, kerhoissa, järjestelijöinä tms. tehtävissä. |
| 7. |
Projektin lopussa tehdään loppukartoitus samalla menetelmällä kuin alkukartoitus, ja tuloksia verrataan toisiinsa. Tarkoituksena on arvioida, päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arvioidaan projektia kokonaisuutena: mitkä olivat hyviä kokemuksia, entä mitä halutaan ensi kerralla tehdä toisin? |
| 8. |
Projektin päätteeksi kirjoitetaan raportti. Ohjeet löytyvät Vihreä lippu -kansiosta ja netistä, mistä löytyy myös raportointilomake. Lisäksi Vinkit&Linkit -tiedotteessa annetaan ajankohtaisimmat ohjeet, joten seuraattehan tiedotetta. Raportin tulee olla perillä kevätlukukaudella 15.4. tai syyslukukaudella 15.11. mennessä. Jos haluatte jatkaa projektia toimintasuunnitelmassanne ilmoittamaanne pitempään, ilmoittakaa asiasta Suomen Ympäristökasvatuksen Seuraan. |
| 9. |
Valtakunnallinen Vihreä lippu -toimikunta arvioi raportit ja päättää lippujen myöntämisestä touko- ja joulukuussa. Silloin on aika juhlia yhteistä saavutusta! Seuraavan lukuvuoden alussa valitaan uusi teema - ja uusi Vihreä lippu –projekti pyörähtää käyntiin. Lipun käyttöoikeus on voimassa puolitoista vuotta, minä aikana toteutetaan uusi projekti ja anotaan uutta käyttöoikeutta.
|
Lisää tietoa
Vihreä lippu -ohjelmasta saa lisää tietoa Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta tai ohjelman alueellisilta edistäjiltä eri puolilta Suomea. Nettisivuiltamme löytyy lista alueellisista edistäjistä. Myös lomakkeet ovat ladattavissa nettisivuiltamme. |
|
