Tiedote 15.6.2005
Kouluihin tarvitaan ympäristöosaajia
Ympäristönäkökulman tulisi olla mukana kaikkien oppiaineiden opetuksessa uusien opetussuunnitelmien mukaan. Jotta tähän päästäisiin, kouluihin tarvitaan lisää ympäristökasvatuksen osaajia. Tämä käy ilmi kyselyssä, joka toteutettiin Kasvatuksella kohti kestävää kehitystä –konferenssissa Helsingissä 13.-15.6.
Helsingissä on parhaillaan käynnissä Suomen suurin ympäristökasvattajien tapaaminen kautta aikojen. Osallistujien kesken toteutettiin kyselytutkimus kestävän kehityksen kasvatuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kyselyyn vastasi 92 henkilöä, joista 80 oli suomalaisia.
Vastaajat antoivat omassa maassa tehdylle ympäristökasvatukselle keskimäärin arvosanan 7,5 (ks. liite). Vastaajat katsoivat, että ympäristökasvatuksessa on tehty hyvää työtä suhteessa pieniin resursseihin.
”Vastaajat pitävät kiireellisimpänä toimenpiteenä ympäristökasvatuksen voimavarojen lisäämistä jokapäiväiseen työhön eli kouluihin, päiväkoteihin ja aikuiskoulutukseen. Lisäksi vastaajien mielestä kaikkien opettajien pitäisi suorittaa pakollinen ympäristökasvatuspaketti”, kertoo ympäristötieteiden yliopistonlehtori Petri Tapio.
Muina kiireellisinä toimenpiteinä pidettiin luonto- ja ympäristökoulujen toiminnan vakiinnuttamista, ympäristökasvattajien verkostoitumista sekä ympäristökasvatuksen henkilöresurssien lisäämistä valtion ja kunnan hallinnossa.
”Kasvattajilla on tällä hetkellä velvollisuus toteuttaa ympäristökasvatusta koko koulun tai päiväkodin arjessa, mutta riittävä osaaminen ja voimavarat puuttuvat. Ympäristökasvatuksen edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, joten nyt edellytetään konkreettisia toimenpiteitä”, toteaa Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran puheenjohtaja Merike Niitepöld.
YK on julistanut vuodet 2005-2014 Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi. Kasvatuksella kohti kestävää kehitystä -konferenssi on Suomen ensimmäinen virallinen YK:n vuosikymmenen tapahtuma. Konferenssin 263 osallistujaa tulevat 16 eri maasta. Joukossa on mm. opettajia, varhaiskasvattajia, tutkijoita, luontokoulunopettajia, nuorisotyöntekijöitä sekä ympäristöhallinnossa ja järjestöissä työskenteleviä.
YK:n mukaan kasvatus ja koulutus ovat keskeisessä roolissa pyrittäessä muuttamaan ihmiskunnan toimintaa kestävään suuntaan. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen tärkeänä tavoitteena on saada kasvattajat mukaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen ja osallistuvien kansalaisten kasvattamiseen. Vuosikymmenen toteutuksesta vastaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.Lisätiedot
Kaisa Pajanen, johtava ympäristökasvattaja, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 050 593 2137
Maija Venäläinen, projektikoordinaattori, BSR-Eagle –hanke, 040 827 0986
Petri Tapio, Helsingin yliopiston ympäristönsuojelutieteen yliopistonlehtori, 040 555 2963
Merike Niitepöld, puheenjohtaja, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, 040 742 0302
Konferenssin toteuttavat:
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Ympäristökasvatuksen yhteistyöhanke, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Opetushallitus, Suomen Unesco-toimikunta, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, Villa Elfvikin luontotalo / Espoon kaupunki, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Jätelaitosyhdistys ry, Lintulahdet Life –hanke, Eco Learn –hanke, Luonto- Aulanko –hanke, Helsingin Urban 2 –yhteisöaloiteohjelma, BSR Eagle -hanke
Liite: Kyselytutkimuksen tuloksia (N=92)
Minkä kouluarvosanan annat oamssa maassasi tehdylle ympäristökasvatustyölle?
4: 1%
5: 3%
6: 8%
7: 31%
8: 47%
9: 10%
10: 0%
Mitkä seuraavista toimenpiteistä tulee mielestäsi kiireellisimmin toteuttaa, jotta ympäristökasvattajien työn toimintaedellytykset paranisivat? Valitse kolme mielestäsi tärkeintä.
1. Ympäristökasvatuksen henkilöresurssien lisääminen kouluissa, päiväkodeissa ja aikuiskoulutuksessa (58%)
2. Ympäristökasvatuksen sisällyttäminen pakollisena kaikkien opettajien ja päivähoidon henkilöstön peruskoulutukseen (47%)
3. Ympäristökasvattajien verkostoituminen ja työn tukeminen (37%)
4. Luonto- ja ympäristökoulujen ja luontokeskusten toiminnan rahoituksen vakiinnuttaminen valtionavulla (36%)
5. Ympäristökasvatuksen henkilöresurssien lisääminen valtion- ja kunnanhallinnossa (29%)
6. Ympäristökasvatushankkeille suunnattujen määrärahojen lisääminen (26%)
7. Eri ammattiryhmille suunnatun ympäristökasvatuksen täydennuskoulutuksen lisääminen (22%)
8. Alueellisten ympäristökasvatuksen kehittämiskeskusten perustaminen (19%)
9. Mahdollisuus ympäristökasvatuksen opintojen suorittamiseen kaikissa yliopistoissa (14%)
10. Ympäristökasvatustutkimuksen lisääminen (11%)
10. Oppimateriaalien lisääminen ja laadun parantaminen (11%)
10. Oppilaitosten ympäristöjärjestelmien lisääminen (11%)
11. Jokin muu (4%)